Normaalistihan kaikissa kouluissa ollaan viisi päivää viikossa, mutta meidän Ideasta Estradille -valmennus tekee tässä tapauksessa poikkeuksen. Tai tässäkin tapauksessa. :) Meidän IE-ryhmämme on tottunut opiskelemaan Ikaalisten ihmemaassa maanantaista keskiviikkoon, torstait ja perjantait meillä on olleet etäpäiviä. Tällä viikolla oli kuitenkin juuri se poikkeus, joka vahvisti tämän säännön eli neljä päivää lähiopetusta. Eihän se voi olla rankkaa, eihän?
Ohjaajamme Katriina saapui maanantaina pari tuntia sovittua myöhemmin, junien ja linja-autojen yhteenpelaamisen aiheuttamien haasteiden vuoksi. Joten meillä oli oikein oivaa aikaa treenata yhdessä lauluja ja tansseja. Katriinan saavuttua aloitettiinkin hikiset treenit, tai ainakin minä lavalla otsalleni hikikarpaloita sain. Päässäni kulki miljoonia ajatuksia: ”Pitikö mun seistä tässä vai tuolla toisella puolella lavaa? Mikä mun seuraava repliikkini olikaan? Ja hei, mitä ihmettä tässä oikeasti tapahtuu seuraavaksi? Mihin mä poistun ja pitikö mun viedä jotain mukanani..?” Eli siis kolmisen viikon tauko näytelmätreeneistä oli tehnyt tehtävänsä. Päässä oli - tyhjää. Onneksi Vuokko lohdutti minua ja neuvoi, että kyllä kaikki asiat muistuvat mieleen.. Lihasmuistiin olikin jäänyt jälkiä ja jotenkin sain rämmittyä itseni oikeaan paikkaan ja melkein oikeaan aikaankin, mutta unohdustakin oli tapahtunut. Ohoh ja hupsistakeikkaa!
Jouduimme vaihtamaan Omalta Tuvalta Keltaiselle koululle kesken päivän ja Katriina ohjeisti meitä pari tuntia koskien budjetin tekoa, aikataulutusta sekä apurahoja. Valmennuksen aikana meistä siis jokainen suunnittelee oman mahdollisimman toteuttamiskelpoisen estradiproduktion. Tavoitteena tietenkin, että tämän valmennuksen jälkeen työllistäisimme itsemme sitten sillä. Produktion kirjalliseen suunnitelmaan pitää siis sisällyttää Loistavan Idean lisäksi ainakin käsikirjoitus (runot/laulut/repliikit – jokaisen produktion tarpeiden mukaisesti), aikataulutus ja budjetti eli rahoitus. Minulle ainakin tuon budjetin tekeminen tuottaa vaaleaan päähäni harmaita raitoja. Parin tunnin ohjeistuksen jälkeen tuntui siltä, että pääni oli enemmän kuin sekaisin, mutta täynnä monipuolista informaatiota. Ehkäpä pienen jäsentelyn jälkeen sitä saatta hoksata, mistä lähteä rahoitusta hakemaan. Huih.
Tiistaina kokeilimme ensimmäistä kertaa epävirallista läpimenoa. HUI! Se kuulosti jännittävältä ja sitä se todellakin oli, mutta yllättävän hyvin menimme näytelmän läpi, tai niin ainakin luulen. Välillä se oli sellaista suossa rämpimistä, että Jussia tuli ikävä, mutta oli hetkiä, kun tarina kulki eteenpäin hienosti omalla painollaan. Saimme tiistain päätteeksi Katriinalta palautteet, joiden avulla saa työstää ensi maanantaihin mennessä taas lisää omaa rooliaan. On tää melkosta hei oikeesti! :) Saimme myös tietää, että tiistaina meille saapuu vieraita katsomaan meidän harjoituksia. Edellinen ”reeniyleisö” sai aikaan hurjan adrenaliinivirtauksen ja tsemppauksen, toivottavasti nyt käy samoin.
Keskiviikon täytti kirjekuoriin osoitteiden kirjoittelu ja kova koneella häärääminen. Jep, Pia Temisevän johdolla markkinointia. Raskasta on muuten istua koko päivä koneella ja tuijottaa näyttöä, mutta päivän päätteeksi olin ainakin hyvin tyytyväinen siihen, että olin saanut uusia sähköposteja lähetettyä yrityksille sekä korjattua julkaisuvapaata pressitekstiä. Aina ei voi tanssia ja laulaa.
Aah, torstai, toivoa, eikun tanssia täynnä! Minä, kahden vasemman jalkani kanssa, odotin kauhulla koko päivää, mutta ehkäpä siinä torstaissa on sittenkin toivoa tai jopa taikaa. Sillä minunkin jalkani taipuivat (melkein) oikein ja taisin jopa jonkun osan hallitakin. Oli muuten mahtava tunne! Varsinkin kun itku kurkussa olen ollut välillä vartaloni ja sen hallinnan kanssa, mutta pieniä ihmeitä näemmä tapahtuu! Juttumme oli kyllä huisin villiä, ehdottelimme Merjalle joitain ideoita, jotka meidän mielestämme olivat ihan huiseja, mutta.. Eivät sittenkään. Hih. Kikatusta riitti ja keskittymiskyky oli etsinnässä. Voi Merja-raasua, joka meidän vauhtia ja villeyttä joutui seuraamaan ja komentamaan. Tanssit siis etenivät ja jäivät nyt hautumaan, seuraavan kerran tanssitaan Merjan ohjeistuksella elokuussa. Itse pyörin iltapäivällä ympyrää tyhmä ilme naamalla ja se oli tarkoituskin. Siitä oli hyvä lähteä vapaille. :P
Ensi viikkoon, Katriina saapuu jälleen ja tiistaina hetkiseksi reeniyleisö. Sekä puvustajat tulevat käymään maanantaina! Jännää nähdä, mitä he ovat päällemme kyhäilleet. Innolla odotan!
